Haastattelu on osa Hobby Agencyn viisiosaista blogisarjaa, jossa keskustellaan kiinnostavien suomalaisten asiantuntijoiden kanssa työelämän ja luovuuden yhdistämisestä.

Pysähdy hetkeksi miettimään tulevaisuutta. Käännä katseesi viidenkymmenen vuoden päähän ja mieti millainen työkulttuuri silloin on valloillaan. Mieti mistä alasi edustajan työpäivä koostuu, keitä hänen kollegansa ovat ja miten paljon hänellä on vapaa-aikaa. Palaa takaisin nykyhetkeen. Miten on, näitkö tulevaisuudessa robotteja?

Ajatus siitä, että robotit täyttäisivät työpaikkamme voi kuulostaa lähinnä scifi-elokuvan juonelta. Robotiikka ja tekoäly eivät kuitenkaan ole tieteisfantasiaa, vaan jo nyt osa monen alan arkea. Istuimme alas Vincit CoOpin toimitusjohtaja Teemu Uotilan ja näyttelijä Riku Niemisen kanssa keskustelemaan siitä, miten maailma ja työelämä muuttuvat tekoälyn ja robotiikan yleistyessä. Mitä merkitystä heidän mielestään luovuudella on yhteiskunnassa, jossa suurin työpanos tulee roboteilta?

 

Paluu antiikin ihanneyhteiskuntaan?

Saudi-Arabia myönsi juuri kansalaisuuden Sophia-robotille. Osa teoreetikoista odottaa tekoälyn vapauttavan ihmiset puurtamisen ikeestä. Millaiseksi yhteiskuntamme muuttuu, jos ihmisen työ korvataan tekoälyllä ja robotiikalla?

Antiikin Ateenassa elettiin filosofian kulta-aikaa kun kaikki oikea työt teetettiin orjilla. Tulevaisuudessa meidän on mahdollista saavuttaa samankaltainen yhteiskunta inhimillisemmällä tavalla kun orjien sijasta tekoäly ja robotiikka hoitavat tavalliset työt ja ylläpitävät elintasoamme, Teemu kuvailee.

Ennen antiikin ihanneyhteiskunnan syntyä useammat meistä tulevat kokemaan kuinka tekoäly ja robotiikka korvaavat työpanoksemme. Suomalaisessa yhteiskunnassa työllä on nähty olevan jopa itseisarvoa. Miten meidän tulisi suhtautua siihen, että nyt tekemämme työ saattaa tulevina vuosikymmeninä pikkuhiljaa kadota ja lopulta päätyä täysin robotin hoidettavaksi? Tuoko tulevaisuus meille uusia työmahdollisuuksia?

10 vuotta sitten meillä ei ollut Instagramia. Nyt lukuisat ihmiset tekevät rahaa ja luovat uraa päivittämällä Instagram-tiliään eksoottisista kohteista. Instagram on luonut uuden bisnesalustan, Teemu muistuttaa.

Varmasti ihmiset, joiden minäkuva ja sosiaalinen verkosto on rakentunut työn ympärille kokevat suurta ahdistusta siitä, että keinoäly uhkaa heidän työpaikkaansa. Robotiikka on vienyt meiltä töitä aiemminkin. Alunperin hisseillä oli kuljettajat. Emme nykyään ihmettele, että miksi hisseissä ei ole kuljettajia. Mielestäni on älykästä, että robotiikka ja automatisointi vievät meiltä monotoniset, kuluttavat ja jopa vaaralliset työt. Miksi ihmisten pitää tehdä töitä, joissa on vakava loukkaantumisriski tai globaalisti ajatellen miksi meillä pitää olla lapsiorjuutta, Riku kyseenalaistaa.

Työpaikkojen katoaminen itsessään ei ole huono asia. Työ on vain yksi funktio elämässä. Olisin itsekin iloinen, jos toimeentuloni olisi turvattu ilman, että minun tarvitsisi tehdä töitä. Ei työ ole aina ihmisen elämän tarkoitus, vaan joillekin työ mahdollistaa niiden asioiden  tekemisen  mitä he oikeasti haluavat tehdä. Joillekin työ ja se asia mitä haluaa tehdä voivat kuitenkin olla sama asia, Teemu huomauttaa.

 

Automatisoidussa maailmassa riittää aikaa luovuudelle

Ajatus automatisoidusta yhteiskunnasta, jossa meille jäisi aikaa pohtia syntyjä syviä robottien ahertaessa, on vilahtanut yhden jos toisen päiväunissa. Mutta mitä jos tämä unelma jonakin päivänä toteutuu? Solahdammeko noin vain uuteen elämäntapaan?

Osalle ihmisistä työn katoaminen voi varmasti olla iso ongelma, sillä sen jälkeen joutuu miettimään mitä muuta elämällään tekee kuin töitä. Uskon, että tulevat sukupolvet eivät näe tässä ongelmaa, jos he ovat tottuneet elämään yhteiskunnassa, jossa töitä ei ole koskaan tarjolla, mutta elämän perustarpeet täyttyvät. Ehkä sellaisessa yhteiskunnassa ihminen lähtee edistämään niitä asioita, jotka kokee itselleen merkitykselliseksi, aprikoi Teemu.

Jos perustarpeemme tyydytetään tulevaisuudessa automaattisesti, onko meillä ihmisillä muka tarvetta lähteä edistämään itsellemme merkityksellisiä asioita? Mitä nämä asiat edes voisivat olla yhteiskunnassa, joka tarjoaa kaikille muun muassa kodin ja ravintoa?

Tarpeemme toteuttaa itseämme ei katoa tekoälyn myötä. Tulevaisuudessa voimme käyttää työltä vapautuvaa aikaa ja luovuuttamme taiteeseen, kulttuuriin tai ihmisten välisten suhteiden kehittämiseen. Ehkä nyt triviaaleina pitämistämme asioista tulee meille tärkeitä, esimerkiksi tuulitunnelitanssista tulee olympialaji tai hanskatanssista seuraava kansansuosikki, Riku maalailee.

Jos jotain tekoäly ja robotiikka ihmisille tarjoaa, niin se on vapaa-aikaa. Yhteiskunnassa jossa leipätyö ei kuluta energiaamme, säästyy tarmoa uusien asioiden luomiseen. Ja juuri aika on avaintekijä kun on tarve toteuttaa itseään.

Luovuus ja uudet ideat vaativat ensisijaisesti aikaa kehittyäkseen. Teimme yhdessä projektissa kahdeksan näyttelijän ja yhden ohjaajan voimin 3,5 kuukautta töitä siten, että jokainen toi joka aamu mukanaan kaksi uutta sketsi-ideaa. Osa ideoista oli huonoja, osa hyviä. 3,5 kuukauden kuluttua meillä oli Putous-formaatti valmiina. Emme ajatelleet projektin aikana, että tästä tulee vuosia kestävä menestyssarja ja suhteellisissa katsojaluvuissa yksi Suomen katsotuimmista viihdeohjelmista. Teimme asioita, jotka olivat mielestämme hauskoja ja kiusallisia, ideoimme ja pallottelimme. Putous on empiirinen todiste siitä kuinka luovuus vaatii aikaa.

 

Onko tulevaisuutemme älykkäämpää?

Tekoälyn kehittyminen tulee kehittämään yhteiskuntaamme. Mutta kehittääkö tekoäly meitä ihmisiä? Tom Gruber, yksi Applen Siri-sovelluksen kehittäjistä, on todennut että tekoälyn kehittyminen kehittää tulevaisuudessa myös meidän ihmisten älykkyyttä.

Älylaitteet eivät tee meistä älykkäämpiä. Saamme niiden avulla enemmän tietoa, mutta älylaite ei auta meitä tiedon prosessoinnista. Älykkyysosamääräni ei nouse älylaitteita käyttämällä, vaan korkeintaan laiskistaa älyäni kun en enää itse ratko ongelmia, Teemu toteaa.

Ehkä meidän pitäisi keinoälyn sijasta keskustella siitä, mikä on älykäs tapa elää. Pitkässä juoksussa on viisasta tehdä asioita, jotka ovat itselle tärkeitä ja itseisarvoisia, mutta jotka ovat myös lyhyellä aikavälillä katsottuna älykkäitä. Kun tekee itselleen merkityksellisiä asioita eikä kaikki vapaa-aika kulu työstä toipumiseen, ihminen voi henkisesti hyvin, Riku pohtii.

Liiallinen älylaitteisiin tukeutuminen laiskistaa helposti ja typistää luovuuteen pohjautuvaa ongelmanratkaisukykyämme. Mikäli emme pidä huolta oman älymme suorityskyvystä, maksavat aivomme siitä ison laskun.  

Ihmisen kannattaa aina harjoittaa aivojaan. Lontoossa taksikuskit eivät saa käyttää navigaattoria tai muita apulaitteista vaan heillä on oltava koko metropolialueen kartta päässään. Tämän vuoksi tutkitusti juuri kenelläkään heistä ei ole Parkinsonia, Alzheimeria tai muita aivoja rapistuttavia tauteja, Teemu kertoo ja viittaa John Schmidin artikkeliin.

Kykymme ratkaista ongelmia ja luoda innovaatioita on ihmislajin menestyksen salaisuus. Yksi suurimmista tulevaisuuden haasteistamme ihmiskuntana on ratkaista miten saamme resurssit kiertämään systeemissämme paremmin, jotta planeettamme luonnonvarat säilyvät ja ihmiskunta selviytyy myös tulevaisuudessa. Jotta voisimme hyödyntää luovaa kapasiteettiamme ja kehittää ongelmanratkaisukykyämme, meidän on muovattava ympäristöämme luovuutta tukevammaksi. Nykyinen arkiympäristömme ja esimerkiksi koulujärjestelmämme eivät nimittäin ruoki luovuutta parhaalla mahdollisella tavalla.

Esimerkiksi Ken Robinson kertoi TED Talkissaan tutkimuksesta, jossa 1980-luvulla tutkittiin lapsia ja heidän luovuutensa kehittymistä. Päiväkoti-iässä 98 % lapsista kykeni luovaan ajatteluun. Ala-asteella heistä enää puolet oli luovia ja 15-vuotiaina vain 12 %. Verrokkiryhmänä tutkittiin 25-vuotiaita ja selvisi, että heistä vain kykeni 2 % luovaan ajatteluun, Teemu toteaa.

Vaikka robotisaatio ja tekoäly veisi meiltä jonakin päivänä työmme, on meidän tällä hetkellä ylläpidettävä luovuuttamme, jotta keksimme ratkaisuja siihen, miten torjumme muun muassa ilmastonmuutosta, liikakansoitusta tai ydinsodan uhkaa. Vasta kun olemme ratkaisseet meitä uhkaavat vaarat, voimme jättää päivätyömme ja vetää toogat yllemme antiikin filosofeja mukaillen.

 

Sanataidetyöpaja voi kehittää luovuutta työpaikoilla

Teemun ja Rikun sananvaihdosta inspiroituneena halusimme kokeilla miten luovuus näkyy erilaisissa ikävaiheissa. Annoimme kolmelle eri-ikäiselle henkilölle tehtävän kertoa meille tarinan robotista. Katso alla olevalta sanataidevideolta, miten ikä näkyy eri tarinoissa!

Työelämä on muutoksessa. Muutos vaatii uusiutumista. Uusiutuminen on taitolaji ja vaatii säännöllistä harjoitusta. Haasta työpaikkasi kohtaamaan muutos: Jo yksi Arts@Work -harjoitus viikossa avaa oven tulevaisuuden työelämään. Voisiko sanataidetyöpaja kehittää teidän työyhteisönne jäsenien luovuutta ja valmentaa teitä tulevaisuuden työelämään? Ota meihin yhteyttä +358 50 337 9418 tai info (at) hobbyagency.com ja kysy lisää!

Jaa postausShare on FacebookShare on LinkedInShare on Google+Tweet about this on TwitterPin on Pinterest